Kirkko ja uskonto kansakunnan selkärankana

This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Title: Year: Version: Please cite the original version: All material supplied via JYX is protected by copyright and other intellectual property rights, and duplication or sale of all or part of any of the repository collections is not permitted, except that material may be duplicated by you for your research use or educational purposes in electronic or print form. You must obtain permission for any other use. Electronic or print copies may not be offered, whether for sale or otherwise to anyone who is not an authorised user. Kirkko ja uskonto kansakunnan selkärankana Eilola, Jari; Salonen, Kirsi Eilola, J., & Salonen, K. (2014). Kirkko ja uskonto kansakunnan selkärankana. In P. Karonen, & A. Räihä (Eds.), Kansallisten instituutioiden muotoutuminen: Suomalainen historiakuva Oma Maa -kirjasarjassa 1900-1960 (pp. 56-82). Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Historiallisia tutkimuksia, 267. 2014 JariEilolajaKirsiSalonen  Kirkkojauskontokansakunnanselkärankana  OmanMaan”kirkkohistorialliset”kirjoittajat  KirkkoonjauskontoonliittyviäasioitatarkasteltiinOmassaMaassalaajaltija monestaerinäkökulmasta.Osaartikkeleistakäsittelisuoraankirkkoajauskontoa, kutenkirjoituksetSuomenpapistosta202jasuomalaistenkääntymisestä kristinuskoon203, muttaosassaneolivatsivuroolissa.204Artikkeliteivätrajoittuneet ainoastaantiettyynuskontoon,silläSuomenalueellaoneriaikoinavaikuttanuteri uskontokuntia.Keskiaikaakäsittelevätartikkelitpainottuivatroomalaiskatolisenkirkon jasenvaikutustentutkimiseen,kuntaasmyöhemminpainopisteoliluterilaisuudessa. RinnallakulkivatSuomenkreikkalaiskatolinenkirkko,herätysliikkeetjamuut uskonnollisetliikkeet.Kristinuskonjasitäuudistaneidenvirtaustenlänsivaikutteet olivatkuitenkinselkeästiyliedustettuina,vaikkamyösvanhimmankristillisensanaston itäinenalkuperäjamuidenitäistenvaikutteidenmerkitysarvokirkkohistoriaan tunnustettiin. OmanMaan1910-ja1920-lukujenpainostentekstitolivatsisällöltäänvarsin yhtenäisiä,osinjopatäysinidenttisiä.Kahdenensimmäisenpainoksenkirjoittajakunta pysyipääosinsamana,muttaviimeisessäpainoksessatekijätolivattäysintoisetkuin aiemmin.Tulkinnateivätkuitenkaanmuuttuneetpuolenvuosisadankuluessa oleellisesti,sillämonistamuistayhteiskunnallisistainstituutioistapoiketenkirkkoei juurimuuttunutkirjasarjanjulkaisuvuosikymmeninä. Suomenkirkonjauskonnollistenolojenhistoriastakirjoittaneetasiantuntijatolivat monellatavallayhteydessätoisiinsa.Siksieioleyllätys,ettäteksteissäonyhteisiä piirteitä.Kirjoittajatolivatkolmenpolvenkirkkohistorianprofessoreja,joistamonet olivatjossakinvaiheessatoistensaopettajiajaohjaajia.HermanRåbergh(s.1838) tunnetaansuomalaisenkirkkohistoriantieteellistäjänä205.LauriIngman(s.1868)sekä JaakkoGummerusjaMarttiRuuth(molemmats.1870)edustivatkeskimmäistäpolvea ErkkiKansanahon,KaukoPirisen(molemmats.1915)jaMikkoJuvan(s.1918) kuuluessanuorimpiin.RuuthiajaPiristälukuunottamattakaikkitoimivatpiispoina, IngmanjaJuvanousivatjopaarkkipiispoiksi.Kolmaskirjoittajiayhdistäväpiirreoli kirkollinentausta:hetulivatpappisperheistäja-suvuista.Muutamallakirjoittajallaoli myösyhteyksiäherätysliikkeisiin.206 Toisenkeskeisenkirjoittajaryhmänmuodostivathistoriantutkijat,jotkatutkivat Suomenkeskiaikaajatodistelivatkatolisenuskonomaksumisenkauttaläntisten yhteyksienmerkitystä.Pyrkimysrakentaamuinaisaikoihinulottunutkuvasuomalaisen kansansuurestamenneisyydestäleimasierityisestiJalmariJaakkolan(s.1885) tutkimusta.Jaakkolan,JuhaniRinteen(s.1874)jaAarnoMaliniemen(s.1892) tutkijanoteoliselvästimaallisempikuinteologisestikoulutetuilla kirkkohistoriantutkijoilla – Maliniemellekirkkoolipelkästäänhallinnollinen instituutio.207 Uskonnonroolisuomalaisenkansakunnanhistorianrakentajanaolivahvaerityisesti 1910-ja1920-lukujenpainoksissa,mikälipainoarvoatulkitaanartikkelienlukumäärien perusteella.Kolmannessapainoksessauskontoajakirkkohistoriaakäsittelevien artikkelienmääräolihuomattavastialhaisempi.Muutostaeivoiselittääpelkästään kirjoittajakunnanvaihtumisellataiyhteiskunnanmaallistumisellavaanmyös toimitusperiaatteidenmuuttumisella.Näyttääsiltä,että1950-ja1960-luvuntaitteessa ilmestyneeseenpainokseenhaluttiinlaajempiakokonaisuuksia,minkävuoksisaman otsikonallepäätyiuseita,aiemminominaartikkeleinaankäsiteltyjäteemoja. Esimerkiksiherännäisyydestäoliensimmäisessälaitoksessakolmeartikkelia,jotka korvattiinuusimmassalaitoksessavainyhdellätekstillä.Toisaaltaherätysliikkeiden tutkimus,jokaoliOmanMaanensimmäistenpainostenilmestyessävielä alkutekijöissään208, pystyi1950-ja1960-luvuntaitteessatarjoamaanriittävästitietoa jäsentyneenhistoriallisenkokonaiskuvanrakentamiselle. Vanhempienpainostenartikkelejaleimasihistoriatulkintojenyksilökeskeisyys. Uskonnollisiamuutoksia – olipasittenkysymysuskonpuhdistuksestatai herätysliikkeidenleviämisestä – selitettiinvaikuttajayksilöidenkautta.Yksilöiden korostaminenselittyyajanhistoriankirjoituksenyleiselläyksilöidenmerkitystä painottaneellatendenssillä.209EtenkinSuomenkaltaisenuudenkansakunnan identiteettiärakennettiinsuurmiestenjavaikuttajayksilöidenvaraan.210Vähintäänkin yhtätärkeätekijäoliempiirisenluonnontutkimuksenjapositivisminvaikutus protestanttiseenteologiaan.TieteenalanpiirissähaluttiintutkiaRaamatunilmoituksen lisäksiuskonilmenemistähistoriassajayksilöidenuskonnollistakokemusta,jotka historiallisinatosiasioinamahdutettiinpositivistiseenraamiin.Samallateologit korostivatajattomanuskonsijastakristinuskontämänaikaistajaeettistämerkitystä. Tällätavallauskontoliitettiinsosiaalistenmullistustenaiheuttamaanhätään.211 GummerusjaRuuthsaivatyksilökeskeisennäkemyksenjamuutuudet kirkkohistoriallisetvaikutteetteologiankoulutustaSuomessauudistaneenopettajansa HermanRåberghinvälityksellä.Hänenmukaansakirkkohistoriaoliuskonnollisten persoonallisuuksienjahurskaudenhistoriaa,jokamuodostivastakohdanempiiriselle kirkkolaitoksentutkimukselle.Råberghillaolitärkeäroolivoimakkaankotimaisen kirkkohistorianharrastuksenkäynnistäjänä.212 OmanMaankirkkoajauskontoakoskeviaartikkeleitayhdistievolutionistinen näkemysnousujohteisestaportaittaisestakehityksestä.Yksilöllinenjasisäistetty kristillinenuskonkokemusoliuseimpienkirjoittajienmielestäkehityksenpäässä siintelevähengellisenelämänkorkeintaso.Keskiaikaisenkatolilaisuudentuloja juurtuminen,uskonpuhdistusjaherätysliikkeetolivataskelmiasitäkohdenjohtavalla tiellä.Jokaistaaskelmaaseurasikuitenkinennenpitkäätaantuma:uskonnollisen kokemuksentuoreushiipuijasemuuttuiulkoiseksitapakristillisyydeksi.Tällainenusko eienääpystynytvastustamaanmaallistumistajamuitaalaspainaviavoimia.Toisaalta maallistuminensynnyttisopivissahenkilöissätaiihmisryhmissäkipinänolosuhteiden muuttamiselle.213Tällaiselleevolutionistiselletaipositivistisellekäsitykselleoli luonteenomaistakuvatahistoriatiettyynpisteeseenjohtavaksivääjäämättömäksi kehityskuluksi,jokasulkipoiskaikkimuutvaihtoehdot.214 Artikkeleidenkirjoittajienomattaustatjakiinnostuksenkohteetnäkyivät painotuksissa,muttamyösyleisemminjaetutuskontojenhierarkiaakoskevatkäsitykset heijastuivatOmaMaa-teksteihin.Kirjoittamattomiauskontojapidettiinalkeellisinaja maagillisempinakorkeauskontoihinverrattuna215.EsimerkiksiJaakkoGummerususkoi kristinuskonylivertaisuuteen.Vaikkahänkorostialkukirkostalähteväähistoriallista jatkumoajakristillistenkirkkojenyhtenäisyyttä,keskiaikainenkatolilaisuusmerkitsi hänelleluterilaisuuttakehittymättömämpääuskonnonmuotoa.216 Tässäartikkelissakäsitelläänkirkonjauskonnonrooliasuomalaisessa yhteiskunnassajaelämässä.MillaisenaOmanMaankirjoittajatnäkivätniiden merkityksenkansallejakansakunnalle?Koskauskonnollajakirkollaolimerkittävä asemaSuomenhistorianmuovautumisessa,erityisestimonissahistoriallisestitärkeissä murroskohdissa–jollaisiaolivatkristinuskontuloSuomeen,uskonpuhdistus, herätysliikkeidenleviäminenjauskonnonvapaus–tämätekstijäsentyyniidenkautta.217   KristinuskosaapuuSuomeen  Suomenhistoriakulkeekäsikädessämaankristillistämisenkanssa. Kristillistymiskehitysajoittui1100-luvulle,vaikkaOmanMaan1910-ja1920-lukujen painoksienmukaantietokristinuskostasaapuiSuomeenulkomaalaistenkauppiaidenja lähetystyöntekijöidenvälitykselläjoaikaisemmin.Kirjoittajatkorostivaterityisesti tiiviidenkauppasuhteidenosuuttajaolettivatlähetyssaarnaajienvierailleenSuomen rannikonkauppapaikoillajo1000-luvulla,koskaItämerenalueolijotuolloinaktiivisen lähetystyönkohteena.Kirjoittajienmielestäolikuitenkinepäselvää,tulivatko ensimmäisetlähetyssaarnaajatkäännyttämäänpaikallisiavaihuolehtimaanalueella olleidenulkomaalaistenkristittyjenkauppiaidensielunhoidosta.Koskaerityisesti Ruotsinkauppasuhteetsuuntautuivatpääasiassaläntisillerannikkoalueille,alkoiuusi uskojuurtuaensimmäiseksiAhvenanmaallejaVakka-Suomeen.218 SuomalaistenkristillistymisestäkirjoittanutJalmariJaakkolamaalasierityisen lennokkaankuvankristinuskonalkuvaiheistaSuomessa.HänenmukaansaSuomen sijaintihyvienkauppareittienvarrellatekimahdottomaksiettä”Suomiolisivoinutolla miespolviasuljettunasiltäkristilliseltäkulttuurisuodatukselta,jostamaamme lähimmässäläntisessänaapuristossaonkirjallisiakintodisteitajo800-luvulta”.Jaakkola muistuttiSuomenvilkkaistaläntisistäkauppakontakteistajatotesi,ettäsuomalaisten kosketuksetskandinaavisiinjasaksalaisiinkauppiaisiin,jotkajo1000-luvullaolivat valtaosaltaankristittyjä,merkitsivätsitä,ettäSuomenkauppapaikoillapidettiin purjehdusaikanakristillisiäjumalanpalveluksia.219Skandinaavisiajaruotsalaisia suhteitatähdentämälläkorostettiinSuomenvarhaisiasuhteitalänteen,mikäolitärkeä suuntanuorenkansakunnanpolitiikassa. OmanMaankirjoittajateivätkuitenkaanliioitelleetlännenvaikutusta.Artikkeleissa muistutettiinmyösidänsuunnastatehdynkreikkalaiskatolisenlähetystyöntärkeästä roolistakristinuskonjuurtumisessa,vaikkapysyvätkristillisetvaikutteettulivatkin Suomeenlännestä,mitäkauttaroomalaiskatolistauskoalevitettiin.Tämäntueksi kirjoittajatesittivätitäisistävaikutteistatodistaviaarkeologisialöytöjäjakielitieteellisiä tutkimustuloksia.220Myöhäisemmätarkeologisettutkimustuloksetovatedelleen vahvistaneetnäitätulkintoja.221Kreikkalaiskatolilaisuuseikuitenkaankoskaansaanut laajempaajalansijaaSuomessavaanjäimaanitäisenosanuskonnoksi.Valamon luostarinroolimerkittävänäortodoksisuudenkeskuksenamainitaankuitenkinkaikissa OmanMaaneripainoksissa.222 ArtikkeleissayhdistettiinkristinuskontuloSuomeenniinsanottuunensimmäiseen ristiretkeen,jonkaRuotsinkuningasErikPyhäjapiispaHenrikperimätiedonmukaan tekivätVarsinais-Suomenalueelle1100-luvunpuolivälissä.Tapahtumien yksityiskohtainenselvittäminenolikuitenkinhankalaa,koskaniistäkertovatkirjalliset tiedotovathuomattavastimyöhäisempiä – latinankielistenpyhänErikinjapyhän Henrikinlegendojensyntyonajoitettu1200-luvunlopullejasuomenkielisenpyhän Henrikinsurmavirrenajoitusontätämyöhäisempi.223Ensimmäistäristiretkeäkoskevia myöhäisempiälähteitäonkuitenkinpidettyluotettavina,eivätkähistorioitsijatole juurikaankyseenalaistaneetniidentodistusvoimaaeivätkäensimmäisenristiretken, Erik-kuninkaantaipiispaHenrikinhistoriallisuutta. MyösOmanMaanartikkelittoistivatlegendanjasurmavirrentarinaaSuomen kristillistämisestä.JaakkoGummerusoliarvioissaanlähdekriittisinjatotesilähteiden olevanperäisin1200-luvunlopultajatoistavanomangenrensäfraseologiaa.Samalla hänkuitenkinmainitsi,ettämuiden1100-luvuntilanteestakertovien”luotettavien tietojen”perusteellaonkuitenkinmahdollista”pitäälegendantiedonantoaitse päätapauksista,ErikPyhänristiretkestäAurajoensuullejapiispaHenrikin lähetystoimestasekämarttyyrikuolemasta,historiallisena,vaikkakaikkiyksityiskohdat jäävätkinepävarmoiksi”.224SamaamieltäolimyösSuomenvarhaiskeskiajasta1950luvullakirjoittanutKaukoPirinen.225Myöhempitutkimusonkriittisempilähteiden kertomaakohtaan,muttanykyisinonpäästykonsensukseensiitä,ettäRuotsistatehtiin sotilaallisiaretkiäSuomenalueelle1150-luvuntienoilla.226 OmanMaanartikkelitkäsittelivätmyösensimmäisenristiretkenajoitusta,josta suorienlähteidenpuuttuessaonesitettyuseitaerilaisiaarvioita.Suomen kristillistymisenalkutaipaleestakirjoittaneettutkijatantoivatristikkäisiäarvioita ristiretkentekovuodesta.227Suomenkristillistymiskehityksenyksityiskohtiensijaan arviotkeskittyivätkehityksenpääpiirteisiin,jotenerivuosikymmeninätutkijatovat selvästijakaneetkäsityksensiitä,ettäkristillistymiskehitysonolluttärkeävaihe Suomenkansanhistoriassa.Roomalaiskatolisenuskonomaksumallasuomalaiset liittyivätosaksilänttäjaeräällälaillanousivatmyösnäinkansakuntienjoukkoon.   Katolisenuskonjuurtumisvaihe  KaikkienOmaanMaahankirkollisistaasioistakirjoittaneidentutkijoidenkeskuudessa olivoimakaskonsensussiitä,ettäpiispaHenrikjäiristiretkenjälkeenSuomeen luomaankristittyäkirkkoajakokilopultamarttyyrikuoleman.Sensijaankirjoittajat olivaterimielisiäsiitä,mitäsuomalaisellekristillisyydelletapahtuipiispankuoleman jälkeen.KolmannessapainoksessaKaukoPirinenuskoikristinuskonsaavuttaneenheti jalansijanmaassamme.Hänperusteliasiaasillä,että”arkeologistenkalmistolöytöjen228 täydellinenkatkeaminenn.v:n1150vaiheillaosoittaakuitenkin,ettäLounaisSuomessa,jopaHämeessäkin,uskontojentaisteluontähänaikaanpäättynytjaon siirryttyjärjestyneeseenkirkolliseenelämään”.Pirinenmainitsikuitenkin,ettei kirkollisenhallinnonluominenollutongelmatonta.Häntulkitsiesimerkiksipiispa Henrikinsurmavirressämainitunpiispantappamiseenjohtaneenpakkokestityksen olleenmuistona”niistävaikeuksista,joitapiispanviranperustaminen, seurakuntaverkostonluominen,kirkkojenrakentaminenjamuutkirkollisenelämän järjestämiseenliittyvätrasituksetovataiheuttaneetjokäännytettyjensuomalaisten keskuudessa”.229 KaikkikirjoittajatkäsittelivättärkeintäSuomenlähetysaikaanliittyvää aikalaislähdettä,vuodelta1171tai1172peräisinolevaapaaviAleksanteriIII:nGravis admodum-bullaa,muttatulkitsivatsensisältöähiemaneritavalla.Bullassamainittiin suomalaistenottaneenkristinuskonvastaanvihollisenuhatessamuttahylänneenuskon hetikunvihollisenjoukotovatpoistuneetalueelta.230KaukoPirisenmukaanbullan sanamuototodisti,ettävaikkasuomalaisetottivatuudenuskonvastaan,eiuskoollut alkuvaiheissakovinsyvä,vaansuomalaisetolivatherkkiäpalaamaanvanhoihin pakanallisiintapoihinsa.231JalmariJaakkolatulkitsisamassaOmanMaannidoksessa bullansisältöähuomattavastinationalistisemmin.Häntotesikirjeensanamuodon osoittavan,että”Suomiolijatkuvastisekävaltiollisestiettäkirkollisestiitsenäinen”ja ettäruotsalaiseteivätselvästikäänolleetsaaneetluotuapysyvääkirkollistatai poliittistahallintosysteemiäPohjanlahdenitäpuolelle.232SamallaSuomenkansallisuutta korostavallalinjalla–muttavähemmännationalistisestivärittyneesti–olimyösJaakko Gummerus.HänliittibullansisällönpoliittisiintaisteluihinNovgorodinjaRuotsinvälillä jatulkitsisuomalaistenottaneenkristinuskonvastaanvoidakseenparemmin puolustautuanovgorodilaisiavastaan.Gummerustotesivielä,ettäaikalaislähteiden valossaoliselvää,etteivätkristinuskonorastuksenensimmäisetvuosikymmenetolleet kovinmenestyksellisiä.233 KaikissaartikkeleissanostettiinesillemyösNousiaistenroolikirkollisenhallinnon ensimmäisenäkeskuksena,koskapiispaHenrikistäkertovatlähteetmainitsevathänen hautapaikakseenNousiaistenkirkon.234Kaikkikirjoittajatolivatyksimielisiäsiitä,että Nousiaisiineitodennäköisestimuodostunutmerkittävääkirkollistakeskustavielä kristillisyydenensimmäisinävuosikymmeninä.Tilannekuitenkinmuuttui,kun aktiivinenpiispaTuomasottiSuomenkirkollisenhallinnonlangatkäsiinsäjajohti hiippakuntaansaNousiaisistakäsin1220-ja1230-luvulla.SamoihinaikoihinSuomen kirkollinenorganisaatioliitettiintiiviimminRuotsiinjasetuliriippuvaiseksiUppsalan arkkipiispasta.235 Suomenkirkollinenhallintoalkoikirjoittajienmukaanvakiintuaviimeistään1220luvulla.Tähänliittyimyössekaikissakirkkoakoskevissaartikkeleissapainotettu seikka,ettäkirkollinenhallintohaluttiinsiirtääpoissyrjäisenäpidetystäNousiaisista, mihinsaatiinpaaviltalupatammikuussa1229.Ruuthkuitenkinylitulkitsipaavillista bullaatodetessaanpiispanistuimensiirrontapahtuneenseuraavanavuonna.236Vaikka piispanistuimensiirronvuosieiolekaantiedossa,kirjoittajatolivatlähesyksimielisiä siitä,ettäkirkollinenkeskuspaikkasiirtyipiispaTuomaankaudellaKoroisiin,minne rakennettiinSuomenensimmäinentuomiokirkkojapiispantalo,jasieltämyöhemmin TurkuunsennykyisellepaikalleUnikankareelle.237AinoastaanvaltionarkeologiJuhani Rinneesitti,ettähiippakunnanpiispanistuimensiirronjälkeenuusituomiokirkko rakennettiinsuoraanUnikankareelle.238 Kristinuskonalkuvaiheidenmerkittävienyksityiskohtienselvittämisenohella kirjoittajatkäsittelivätkristinuskonmaantieteellistäleviämistäSuomessa.Heidän mukaansakristinuskovakiinnuttiasemansaAhvenanmaalla,Varsinais-Suomessaja Satakunnassa1200-luvunalkuunmennessä.Kierrelleidensaarnaajienlevittämäuusi uskomuuttuipikkuhiljaapysyväksiinstituutioksi,jossaomissaseurakuntakirkoissaan toimineetvakituisetpapitolivatkristittyjenpalveluksessa.239Kahteenensimmäiseen painokseenseurakuntaverkostonkehityksestäkirjoittanutJ.W.Ruuthselitti ensimmäistenseurakuntienolleenmaantieteellisestivarsinlaajoja”käsittäenkokosen asutunseudun,johonkakristinoppiakulloinkinlevitettiin”.240RuuthajoittiK.G. Leinbergiin241viitatenSuomenseurakunnatseuraavasti:Suomestatunnetaan20ennen vuotta1300sekäviitisenkymmentä1300-luvullaperustettuaseurakuntaa. Seurakuntaverkostolaajenivilkkaastimyöstämäjälkeen,silläRuuthinmukaan reformaationaikakaudellaSuomenalueellaoli136seurakuntaa.NäidenlisäksiItäKarjalassaoliseitsemänkreikkalaiskatolistaseurakuntaa.242 Kivikirkotovatmuutamienlinnojenohellaainoitanykypäiväänastisäilyneitä keskiaikaisiarakennuksiajaniilleannettiinsuuripainokansallisromanttisella aikakaudella.243Tämänvuoksikivikirkoilleomistettiinkahdessaensimmäisessä painoksessajopaomaartikkelinsa,jossakirkkoasiantuntijaJuhaniRinnekuvaili rakennustenarkkitehtuuria.TutkimuksenpuuttuessaRinneeikuitenkaanottanut kantaakirkkojenrakennusajankohtiin.Rinnetotesivain,etteivätkivikirkotolleet maammevanhimpiakirkkorakennuksia,vaanettävanhimmatkirkotolivatolleetpuisia jasiksihävinneet.244   KatolisenkirkonroolikeskiajanSuomessa  KatolisenkirkonmoninainenrooliSuomessakorostuuOmanMaanartikkeleissa, joidenmukaankirkkoeiollutsisäänpäinkääntynyttoimija,vaansenvaikutukset ulottuivatläheskaikilleelämänalueille.Teksteissäkäsiteltiinmuunmuassapapiston rooliapaikallisyhteisössäsekäTurunpiispojenmerkittäväähallinnollistajapoliittista asemaa.Tekstitosoittivat,mitenkulttuurijaoppineisuuskulkeutuivatSuomeenjuuri kirkonmiestenvälityksellä.AlbinSimolinkiteyttinämäajatukset:”Ruotsinvallan perustamisenjälkeenlieneeSuomessatuskinollutedesoikeatasiviilihallintoa,vaan sitäkinhoitipapistopiispojensajohdolla.Muttamaallisenhallinnonperustamisen jälkeenkinolivatpapityhäedelleenkaikkien – – sivistyspyrkimystenhoitajiaja edistäjiä.”245 Kirkkoherratolivatseurakuntalaitoksenkeskeisimpiähenkilöitä,”seurakuntalaisten edusmiehiäJumalanedessä”,kutenMikkoJuvaasianilmaisee.246Suomessakeskiajalla noudatetunUplanninmaakuntalainkirkkokaarenmukaankirkonrakentaneilla talonpojillaolioikeusehdottaapiispallesopivaahenkilöäkirkkoherrakseen.Määräys olitaannutpaikallisiamiellyttävänsielunpaimenensaamisen,muttatilannemuuttui myöhäiskeskiajallakirkollisenkeskushallinnonjakruununotteenvoimistuessa.247 Vaikkakirkkoakoskevatartikkeliteivätolleetkaanerityisenkansallisestivärittyneitä, monetniistäkorostivatpappien”suomalaisuutta”.SimolinjaJuvamainitsivat ensimmäistenSuomessatoimineidenpappienolleenulkomaalaisialähetyssaarnaajia, muttapainottivatsitä,ettäpapistosuomalaistuihetikunpaikallistenkandidaattienoli mahdollistaottaavastaanpappisvihkimykset.248MyösGummeruskorosti kirkonmiestenkotimaisuuttajapiispojensuomalaisuuttaluonnehtienesimerkiksi TaivassalossasyntynyttäpiispaMagnusNicolaita(Särkilahti,piispana1489–1500) ”lämminsydämiseksijaepäitsekkääksiisänmaanystäväksi”.249Gummerusselvitti piispojenelämäkertojenlisäksiheidänvastuitaanjavelvollisuuksiaanjamuistutti,että piispojenroolihiippakunnanjohtajanatekiheistäSuomenmerkkihenkilöitä.Omien virkatoimiensaohellaTurunpiispatosallistuivataktiivisestimaalliseenhallintoonja matkustivatnäidentehtävienvuoksiahkerastimyösulkomaille.250 Keskiaikaisestapapistostaeimaalattuyksinomaanharmonistakuvaa,vaan artikkeleihinsisältyimyöspapistoonyhdistettyjäongelmia.Simolinmainitsialemman papistonsivistyksenolleen”jotenkinmitätön”.Vähimmäisvaatimuksenaolikuitenkin, ettäkeskiajanloppupuolella”pappientuliosatalukeasekäsaarnatakansankielellä”. Juvaeisuhtautunutasiaannäinpessimistisesti,vaikkatotesikinmaalaispapistonja hiippakunnanylimmänpapistonvälisetkoulutus-javarallisuuserotsuuriksi.251 Molemmatkirjoittajathuomioivatuskonpuhdistuksenmuuttamanperiaatteensiitä,että katolisenpapistonolisipitänytelääsiveästi.Huolimattasiitä,ettäkatolinenkirkko pyrkiajamaanläpivaatimuksenpapistonselibaatista,papistonedustajatharjoittivat useinyhteiselämää”emännöitsijöidensä”kanssa.2522000-luvunalussajulkitullutTurun hiippakuntaakoskevapaavillisen”katumustuomioistuimen”,penitentiariaatin, lähdeaineistotukeetätätulkintaa.253 Keskiajankirkolliseenelämäänkiinteästiliittyneelleluostarilaitokselleomistettiin omatartikkelinsa,joissahuomautettiin,ettäSuomenmyöhäisenkristillistymisenvuoksi varhaisimmatluostarijärjestöt,kutenbenediktiinittaisisterssiläiset,eivätkoskaan tulleetmaahamme.SensijaanSuomeentulivatmendikanttijärjestöt,elidominikaanitja fransiskaanit,sekämyöhemminbirgittalaisjärjestö.254Luostarijärjestöistäkorostettiin erityisestidominikaaniensääntökunnanmerkitystäSuomenkristillistämisen alkuvaiheessa.Turkuunoliperustettujovuonna1249dominikaanikonventti,jonka veljienrooliahiippakuntahallinnonjaliturgiankehittämisessäpainotettiin. Ensimmäinenfransiskaanejakoskevalähdemainintaonvastavuodelta1403,ja birgittalaisjärjestöönkuulunutNaantalinluostariperustettiinvielämyöhemmin,vasta 1430-ja1440-lukujentaitteessa.255LuostariväkiliitettiinOmassaMaassaerityisesti oikeanopinjulistamiseenjasaarnaamiseen.Maliniemikuitenkinkorostimyös seurakuntapappienosuuttasaarnaamisessa.Hänenmukaansa”kiertelevät kerjäläismunkiteivätsuinkaanolleetainoitahengellisiä,jotkasaarnasivatkansalle, kutenasiahistoriankirjoissammeuseinmainitaan”.256 OmassaMaassanostettiinsaarnaamisenyhteydessäesillemyöskielikysymys. Vaikkamonissanykyisissähistoriankoulukirjoissamainitaanvirheellisestikatolisen jumalanpalveluksenjasaarnanolleenlatinankielellä,jotakansaeikyennyt ymmärtämään,OmanMaansaarnaamistasivuavissaartikkeleistavälittyinäkemys,että saarnojapidettiinkansankielellä.MarttiRuuthkiteyttisaarnaamisenkieleenliittyneen periaatteentekstissäänseuraavasti:”Saarnojaolikahtapäälajia,nim.latinankieliset papistonyhteisissäkokouksissapidetytjakansankielisetmaallikoillepidetyt saarnat.”257MyösMikkoJuvamainitsilatinanpyhänmessunkielenä,muttasenohella kansankieltäkäytettiinkirkonopetustoiminnassasekäjopajoissainpyhissä toimituksissa,kutenripissä,jossaoliensiarvoisentärkeää,ettäsyntientunnustajaja pappiymmärsivättoisiaan.Juvanmukaan”äidinkielinensaarnakaaneiollut kirkossammetuntematon”.258AarnoMaliniemitoistisamatyksityiskohdatjalisäsi,että Suomenkirkoissakäytettiinkansankieltä,vaikkasuomenkielisiäkeskiaikaisiasaarnoja eiolesäilynyt.Häntotesivielä,ettäammatissaanpaikallistakieltäkäyttänytpapistoitse asiassamuokkasijakehittijatkuvastisuomenkieltä.259Tätäkauttakirjoittajat alleviivasivatkirkonosuuttasuomalaisenkulttuurinluojina.   Luterilaisenkansankirkonjaomankirjakielensynty  Luterilaisenkirkonasemasuomalaiseenkulttuuriinolennaisestikuuluvana kansankirkkonaoliOmassaMaassalähtökohta,jokayhtäältämäärittikirjoittajien suhtautumistatähäninstituutioon.Toisaaltaseoliilmiö,jotatäytyiartikkeleissaselittää jaosoittaaluterilaisuudenylivertaisuusmuihinvaihtoehtoihinnähden.Lisäksi luterilaisenuskontuloSuomeen,niinsanottuuskonpuhdistus,kietoutuiolennaisesti suomenkirjakielensyntyyn.Tähänliittyenkansankielinenkansanopetusjalukutaito painottuivatkirjasarjassaselvästi. Kansallinennäkökulmailmenikeskittymisenäsuomalaiseenuskonpuhdistukseen, silläyhteydetmuuhunEurooppaanrajoittuivatlähinnäviittauksinaLutheriin.Jopa tapahtumienliittäminenRuotsiinjäiväljäksi.MurrostodettiinSuomessavähemmän jyrkäksijamullistavaksikuinmonissamuissaEuroopanmaissa.Kirjoittajatselittivät maltillisuuttaosittainsillä,etteiSuomessauskonpuhdistuksentaustallaollutsyvää tyytymättömyyttäkatolistakirkkoajasenharjoittamiaväärinkäytöksiävastaan. LähtökohtanaolivatsensijaanKustaaVaasanpoliittisetpyrkimykset.260YrjöJ.E. Alanenmuistutti,ettäTurunkeskiaikaisetpiispatolivathyviä,hurskaitajaoppineita miehiä,jotkanauttivatkunnioitustakansankeskuudessa.Hänmainitsipositiivisena myöskirkonkatolisellaajallaharjoittamansosiaalisentoiminnankutensairaistaja köyhistähuolehtimisen.261 Muutoskatolisuudestaluterilaisuuteenolihidas,mikäkertoi”siitäviisaastaja varovaisestatavasta,jollauskonpuhdistusmeilläsuoritettiin”.Tämäolipuolestaan seuraustasiitä,että”uskonpuhdistussisäkirkollisenauudistuksenaonsuuremmassa Gummeruskorosti,ettävaikkamaallikotpitivättiukastikiinnivakaumuksestaan jopakäräjillä,heeivätkuitenkaantahtoneetesittäämitäänkirkonopistapoikkeavaa käsitystä.Kyseolilähinnäuskonnollisestauudistusliikkeestä,jokaherättikansassa uudenlaistauskonnollistaelämääjatekikristillisyydestäpersoonallisenratkaisunja kokoelämänasian.318Juvayhdistiilmiönvuoden1869kirkkolakiinjakirkon murrokseen,jokaavasiherätysliikkeidenkasvateillemahdollisuudentäyttääkirkollisia virkoja.319Kunpohjalainenherännäispapistotulimukaanliikkeeseen,setoitiedonja sivistyksenantamiaetuja,laajempianäkökulmiajayritteliäisyyttä,muttaeimuuttanut senkansanomaistajaomintakeistaperusluonnetta.Kunherännäisliikemyöhemmin hajaantui,osapapistostajuurruttiherätysliikkeenuuttauskonnollisuuttakirkon piiriin.320Herätysliikejakirkkoolivatmolempiaosapuoliahyödyttävässäsuhteessa: maallikotsaivatsivistystäjaohjausta,japapistonvälitykselläliikkeenpiirissäherännyt uskonnollisuussaattoielävöittäävirallisenkirkonpiiriinkuuluvaauskonnollista elämää. Gummeruksen,AlasenjaJuvankirjoituksistamuodostuvakuvakansastaoli samanaikaisestiihannejatavoite.Herätysliikkeidenmaallikkosaarnaajatedustivatsitä, mitäkansanajateltiinparhaimmillaanolevan:nöyrää,vaatimatontajahiljaista,mutta uskossaanvilpitöntä.Vaikkanäillämiehilläolijoitsessäänhyvävaikutustavalliseen kansaan,hetarvitsivattuekseenkoulutettuapapistoajanäidenorganisoimaa kansanvalistustoimintaa.Senpäämääränäolimuokatatalonpojistayhteiskunnallisia toimijoita,joidensiveellisyydenjasivistyksenpohjimmaisinakriteereinäolivat kansakuntajaJumala.321 Vaikkakirjoittajateivätyleensäottaenkatsoneethyvälläkirkkoonjakruunuun kohdistuvaaniskurointia,sitäpidettiinjoissakintapauksissajopaerittäin kannatettavana.Hekorostavatherätysliikkeidenkansallistamerkitystäihmisiä kansalaisuuteenjayhteiskunnalliseentoimintaanvalmistaneinaorganisaatioina. Gummeruspitiyhteiskunnallisestiaktiivistakansalaistoimintaajonkinlaisena ihmisensynnynnäisenäominaisuutena.KunsäätyjäeikutsuttukoollePorvoon valtiopäivienjälkeen,”jaloimpienpyrkimystenkaipuu”etsimuitakanavia toteutuakseen.Herätysliikkeetmuodostuivatsellaisiksi,koskakansallinenherääminen olivastaidullaaneikäseuraelämäkäänollutriittäväntyydyttävää.Gummeruksen mukaankörtitkäräjille1830-ja1840-luvullajohtanutkonfliktimaallisenesivallan kanssa”onkansanmiehissäkinkehittänytitsenäisyyttäjaryhdikkyyttä”javalmistanut AleksanteriII:nkaudellauudelleenalkaneeseenvaltiolliseentoimintaan.322 Alanenoliperiaatteessasamaamieltä,muttayksilöikansaahiemantarkemmin.Hän korostimaallikkosaarnaajienrooliatärkeänämaaseudunväestönvalveutumisessaja kehittymisessäitsenäiseenyhteiskunnalliseenjavaltiolliseentoimintaan. Herätysliikkeiden”jalostavavaikutus”kansanelämäännäkyiAlasenmukaanerityisesti Etelä-PohjanmaallajaLapissa.Pohjanmaallaherännäisyysmuodostihillitsevän vastapainonheilahduksilleväkivaltaan.Lapinosaltahäneieritteleasiaatarkemmin.323 Kirjoittajatloivatjapitivätyllätätäkuvaakansastauseastasyystä.Ensinnäkinsitä tarjottiinkansallepositiivisenaesimerkkinäjasamaistuskohteena:tällätavallaja tällaisissaasioissatoivommeteidäntoimivan.Toisaaltasemahdollisti venäläistämiskausientapahtumienjaesivallanmielivallankäsittelyntekemällä rinnastuksenvuosikymmententakaisiintapahtumiin.Lisäksikansallinenja uskonnollinenherätystahdottiinesittäätoisiinsaelimellisestiliittyneinäilmiöinä, vaikkaniineivielä1830-ja1840-luvunkörttiläisoikeudenkäyntienaikanaollutkaan. Kosketustodelliseenkansaanolialunperinetenkinherännäispapeilletärkeämpikuin kansallisilleherättäjille.Vastaavastikansanolihelpompikiinnittyänimenomaan uskonnolliseenliikkeeseen.324ErkkiKansanahokorostitätäpuoltajaerottautuisiten vanhemmistakollegoistaan.Häneisanonutmitäänsiitä,ettäkörttioikeudenkäynnit olisivatjotenkinvalmistaneetkansalaistoimintaan.SensijaanKansanahotekiselväksi, etteikyseessäollutpelkästäänliikkeenjamaallistenviranomaistenvälinenkonflikti. LuterilainenkirkkosekäEliasLönnrotinjaJ.L.Runeberginkaltaisetkansalliset herättäjätolivatleppymättömiäheränneidenkritisoijia.325 Kokemuskansanyhteiskunnallisestaheräämisestäsaiteologitjakirkkohistorian tutkijatpohtimaanuudelleenkansanjakirkonvälistäsuhdetta.326Hemäärittelivät luterilaisenkirkonolennaiseksisuomalaisenkulttuurinosaksijatärkeäksiyhdistäjäksi. JaakkoGummeruksenmukaankirkontuliollakansakunnanhenkinenyhdistäjä,lain kunnioituksenjakansalaismoraalinopettaja,jollaoliomasosiaalinenvastuunsaetenkin sisällissodanjälkeen.Kirkontehtäväolisiisluodayhtenäinenkansa,jotaluokkaerottai muutkaanerimielisyydeteivätjakaisi.327Myösherätysliikkeiden – jaerityisesti heränneiden–kansallisromanttistaglooriaapaisuteltiinsodanjälkeen.328   Uskonnonvapausjamuutkirkkokunnat  KaarloKairatotesi1950-luvunlopulla,ettäyksityistäuskonnonharjoittamistaja- vapauttapidettiinlänsimaissaselviönä.329OmanMaanensimmäisenjakolmannen painoksenilmestymisenvälilläSuomessaolikintapahtunutmerkittävä uskonnonvapauttakoskevamuutos. PuolivuosisataaaiemminOmaanMaahanaiheestakirjoittanutMarttiRuutholi selvästityytymättömämpivallinneeseentilanteeseen.Hänenmukaansavuoden1869 kirkkolakioliasettanutluterilaisenkirkonuuteenasemaan,yhdeksikirkkokunnaksi toistenjoukkoon.Kuitenkinlainedellyttämäneriuskoisuuslain(1889)säätämiseenoli mennytliiankauan,jasittenkinvapausoliRuuthinmukaanymmärrettylaissaliian suppeasti:seolirajattuyksinomaanprotestanttisiinkirkkokuntiin.Toisaaltahän myönsi,ettäeriuskoistenmääräalkoikasvaaSuomessamerkittävästilain voimaanastumisenjälkeen.330 Artikkelinkirjoitushetkellä(1908)Ruutheiollutkannassaanyksin.Papistooliensin puolustanutsuurruhtinaskunnanlakejamuttataipunutsittemmin myöntyväisyyspolitiikkaan.Seolimyösvastustanutvapaamielistentahojen uskonnonvapausvaatimuksia.Suurlakonpuhjetessakirkonkatsottiinolevanosa vastustettavaapakkovaltaajaradikaalejauudistuksiavaatineetpuheenvuorot voimistuivat.Tekojentasollatilanneeiollutyhtämustavalkoinen:osapapistostaoli mukanasuurlakossapuhujina,lakkolaisillepidettiinjumalanpalveluksiajalakkoa kuvattiinuskonnollisellasanastollamyöstyöväenpiirissä.Suurlakonpäätyttyä huomattavaosapapistostaasettuikannattamaanuskonnonvapauslakiaja siviiliavioliitonsallimista.Vuoden1908kirkolliskokoushyväksyiniitäkoskevat senaatinesitykset.Ruuthjamuutnuoremmanteologitsiismuuttivatkirkonasennetta jahetkennäyttikuinolisimahdollistapäästämaltillisiinratkaisuihintärkeimpien uskonnonvapauttakoskevienkysymystenosalta.331 Radikaalitäänenpainotlaantuivatkuitenkinnopeastisuurlakonjälkeenosittain siksi,ettäoikeistosäikähtityöväenvallankumouksellistajulistusta.Toisaaltakysymys olimyöspuoluepoliittistenkiistojenaiheuttamastapettymyksestäjaturhautumisesta. 1900-luvunensimmäisenvuosikymmenenlähetessäloppuaanSuomeenmuodostui selkeäjakojyrkkiäkirkkopoliittisiauudistuksiavastustavaanoikeistoonjaniitä kannattavaanvasemmistoon.Sittemminsisällissotasyvensientisestään vastakkainasettelua.332 SuomenuskonnonvapaudenhistoriamerkitsiRuuthillevapaudenjayksilöllisyyden puutetta.Luterilaisenkirkon”holhousjärjestelmän”syntyuskonpuhdistuksenaikanaoli hänenmukaansaperusteltavissayhtäältäpuolustautumisenareformaationhedelmiä tyhjäksitekeväävastauskonpuhdistustavastaan.Toisaaltasenmuodostumistaselittivät ajanankaratolot,epäkypsähenkinenkehityssekäjäykkääkuria,järjestystäja holhoavaahallitusvaltaaedellyttänytyleinenkatsantokanta.Järjestelmämenetti kuitenkinoikeutuksensasiinävaiheessa,kunluterilainenkirkkoolionnistunut vahvistamaanasemansa.333Senjälkeenkirkonolisikuulunutantaasijaauskonnolliselle jatunnustuksellisellemonenkirjavuudelle. SiinämissäRuuthinartikkelitedustavataikalaisnäkemystä uskonnonvapaustaistelusta,Kairapainottirooliaanselkeästimenneisyydestäkuvaa rakentavanahistoriantutkijana.Ajallinenperspektiivitoihänenesitykseensä neutraaliuttajamahdollistiilmiönkytkemisentoisenlaisiin,Ruuthilleehkä näkymättömämpiinvoimiinjarakenteisiin.NiinpäKairakirjoittikin,”ettäulkonaisilla tekijöillä,kutenväestönrakenteella,onollutsuurimerkitysuskonnonvapauden kehittymisenkannalta.Kysymysuskonnonvapaudestaesiintyy – – yhteydessä kysymykseenvaltionsuhteestakirkkoon.Tunnustuksellinenvaltio,jokavaatiikaikkia valtionalamaisiakuulumaanvaltionuskontoon,eivoinutsuvaitauskonnonvapautta.”334 Kysymysuskonnostaeiollutvainkirkonvaannimenomaanvaltionasia,eikätarkastelu rajoittunutvainSuomeentaiRuotsiinvaanvertailuatehtiinlaajemminkin.LisäksiKaira kuvasisiirtymistäkollektiivisestauskonnollisuudestayksilölliseenenemmänkin aatteellisenamuutoksenakuinihmisillekehittyvänäsisäisenätarpeena. Uskonnonvapauslakieikuitenkaanpohjimmiltaanmuuttanutluterilaisenkirkon asemaamiksikään,vaansesäilyttiedelleenasemansavaltiokirkkona.Senmukaisestise säilyimyösOmassaMaassayksityiskohtaisimminkäsiteltynäuskontokuntana.Toisaalta luterilainenkirkkoeienäähallinnutsuvereenistiuskonnollistakenttää,vaanjoutui ottamaantoisetuskonto-jakirkkokunnathuomioon–jajopakilpailemaanniiden kanssa.TämäkintilannetunnistettiinOmanMaanartikkeleissa.   Kirkkokansakunnanselkärankanajaherättäjänä  OmanMaankirkkoajauskontoakoskevissaartikkeleissaoliyllättävänvähäneroja eripainostenvälillä.Päälinjatpysyivätjokseenkinmuuttumattomina1900-luvunalusta 1960-luvullesaakka.Edeskirjoittaja-jatoimittajakunnanperinpohjainenuudistaminen einäytämuuttaneenperuslinjoja.Siltikahdelleensimmäisellepainokselle luonteenomainenomakohtaisuuspuuttuikolmannestapainoksestaläheskokonaan. Omakohtaisuustarkoittiensinnäkinomakohtaisenuskonkokemuksenkorostumista historiaaohjaavanavoimana.Seolierityisenvoimakastauudenajanalun uskonnollisuudestajaherätysliikkeistäkertovissaartikkeleissa,kuntaaskeskiaikaaja katolistauskoakoskevissateksteissätilanneolitoinen.Toinenomakohtaisuudenpiirre olihistoriallistentapahtumienrinnastaminenomanaikaantaioikeamminomanajan tarkoitushakuinenkäsitteleminenmenneisyydenavulla.Tätäedustiesimerkiksi pyrkimysnähdäidänjalännenkirkkojenvälinenvarhaiskeskiaikainenkilpailutai heränneiden1830-ja1840-luvunongelmatmaallisenesivallankanssarinnasteisina omanajankonflikteihinvenäläisenesivallankanssa.Tendenssieirajoittunut yksinomaankirkkohistoriallisiinteksteihinvaanseläpäisikokoOmaMaa-teossarjan. Kolmannenpainoksentekstithahmottivataikaisempaalaajemminilmiöiden eurooppalaistakontekstia.Perusnäkemysolisiltiedelleenkansallinen.Kirkonja kirkonmiestenpyrkimystoimiaSuomenparhaaksiolikeskiajaltakirjoitusajankohtaan kulkevapunainenlanka. Yhtäältäkansallisenhistoriankirjoituksenvaatimukset,toisaaltamassojakohtaan tunnettuvarauksellisuusselittävät,miksiyksilötsaivatOmassaMaassaniinkeskeisen rooliin.Heidänavullaanrakennettiinkansallistaidentiteettiä,tarjottiinlukijoilleeli kansalleterveitäesikuviajaesitettiinsamallaoikeanlaisenkäyttäytymisenja kansalaisuudenmallit. EtenkinOmanMaanensimmäisiäpainoksialeimasievolutionistinenkäsitys,joka määrittelikehityskulkuajasamallauskontojenvälistähierarkiaa.Alimmallaasteellaoli tuskinuskonnoksikutsuttavapakanausko.Keskiaikainenkatolilaisuusoliaskelylöspäin kristillisenkehityksentiellä,muttasiinäkinolimukanatarpeettomiaelementtejä,joiden poistamiseennykytutkimuksenkritisoimanimike”uskonpuhdistus”juuriviittaa.Ylintä kehitystasoaedustiuskonnonyksilöllistyminenherätysliikkeidenvaikutuksesta.Sen seurauksenajatoivottuna(?)tuloksenaesitettiinuskonnollinenliberalismija uskonnonvapaus,jotkatakasivatjokaisellevapaudenharjoittaaomantuntonsaoikeana pitämääuskontoa.Kirkollenämämurrosvaiheetmerkitsiväthaasteita,joissaomaa toimintaajaopetustaoliarvioitavauudelleen,jottaihmisetsaataisiinpysymäänsen piirissäjaohjauksessa.Tämänäkökulmatuliesillenimenomaankolmannessa painoksessa,koskasenilmestyessäuskonnonvapauseiollutenäätavoitevaanlaajasti hyväksyttyolotila.Niinpätarkasteluhorisonttiavoitiinsiirtääsenvaikutusten arviointiin. OmanMaanartikkeleissapiirtyipositiivinenkuvakirkostainstituutiona,jotaei kritisoituankarasti,vaikkajäykkyysjamuutosvastarintaisuustuotiinkinvälilläesille. Tämäselittyiosittainkirjoittajienlaajastijakamallavakaumuksella,jonkamukaisesti kirkkooliitsessäänyhteiskuntaataioikeamminkansakuntaaluonutjakoossapitänyt voima,nimenomaankasvatuksellisessajasiveellis-moraalisessamielessä.Kirkkoja uskontoantoivatkansallevälineet – välillähiemanpakottaen,muttaainanäiden parastatarkoittaen–joidenavullasesaattoikehittyäjasivistyä. Artikkeleissapapistoesiintyikansanhenkisenäjayhteisöllisenäjohtajana. Pohjimmiltaankysymysoli1800-luvunkäsityksestä,jonkamukaankansatarvitsi sivistyneistönedustajiajohtajikseen.Esimerkiksikeskiaikaakoskevissaartikkeleissa korostettiinkirkonrooliakulttuurintuomisessaSuomeensekähiippakunnanylimmän papistonasemaaoppineisuudeneturintamassa.Samallatavoinherätysliikkeiden historiankatsottiinosoittavan,ettäpapistonpoissaolotaisenheikkolaatuisuusjohti todennäköisestikaaokseenjaanarkiaan.Kansatarvitsikaitsijansa,koskamuutoinse unohtipaikkansajatehtävänsäollanöyräjakuuliainen. Etenkinensimmäistenpainostenartikkeleissakansanousiesiin,kunhaluttiin kuvataesimerkiksiJuhanaIII:nuudistustenvastustustalaajanailmiönä.Tässämielessä kansastapuhuminenmerkitsisamaakuinyleinenmielipide,jollatoimintaaoikeutettiin. Kansajasenajattelueisiislopultaollutkaanuskonpuhdistuksestakirjoittavien kiinnostuksenkohteena,vaanfokusolipapistossa.Realistisemmaksikansanuskonja- uskonnollisuudenkäsittelytulivastakolmannessapainoksessa,jossaMikkoJuva kirjoittisellaisistaaiemmintuntemattomistaasioistakuinkollektiivisesta uskonnollisuudestajaJumalanvihanpelosta.VastaJuvanostikansanihmisenjo herätysliikkeitäedeltävälläajallatoimijaksi,vaikkakaaneivieläsubjektiksi. Positiivistasuhtautumistakirkkoonjahistoriallisentulkinnanpääpiirteiden muuttumattomuuttaselittimyöskirjoittajienvahvasitoutuminenluterilaiseen valtionkirkkoon.Useimmillaolikirkollinentausta,teologinenkoulutus,kirkollinen virkajauskonnollinenvakaumus,jotkakaikkivahvistivatkäsitystäkristillisen, erityisestiluterilaisenkirkontärkeydestäkansanjakansakunnantukirankanaja kehittäjänä.Kirkkoitseasiassamerkitsisamaakuinsivistys,mistäsyystäjopa keskiaikaiseenkatoliseenkirkkoonsuhtauduttiinsangenpositiivisesti.Asenneselittyi myöskansallisenhistoriankirjoituksenideologiasta,jonkamukaisestiomaperäisen kansallisenkehityksenjuuriaolihaettavamahdollisimmankaukaa – siiskeskiajalta, jolloinkristinuskojakirkkotulivatSuomeen.Toisaaltakeskiaikaatutkimallaosoitettiin, ettäkristinuskojasivistystulivatnimenomaanlännestä.   187J.K.Paasikivi,ItsenäisenSuomenvaltiovelka.TeoksessaOM1924,215;myösJ.K.Paasikivi, Valtionvelka.TeoksessaValtiotieteidenkäsikirja.AakkosellinentietoteosIV.Toim.LeoHarmajaetal. TietosanakirjaOsakeyhtiö1924(b).SuomenPankintoiminnastaitsenäistymisenvuosinakatsoAntti Kuusterä&JuhaTarkka,SuomenPankki200vuotta.I.Keisarinkassastakeskuspankiksi.Otava2011,423– 445,452–458,464. 188Arajärvi1921,1021–1023,1025;Paasikivi1924a,215−216.Instituutioidentoiminnan näkökulmastaonmielenkiintoista,etteiOmassaMaassakosketeltujuurilainkaanitsenäisenSuomen vaatimaavirkamieslisäystä.Suomenvirkamiehistökasvoivuodesta1914vuoteen1921reilusta20000 henkilöstälähes35000virkamieheen.SakariHeikkinen & SeppoTiihonen,Kriisienselvittäjä. Valtiovarainministeriönhistoria2.Valtiovarainministeriö2009(2009b),136−137,139 189LuottamusSuomenvaltionmaksukykyynolialimmillaanvuonna1920,jolloinLontoonpörssissä lainanluottopreemioolikahdeksanprosenttiyksikköä.Sisällissodanaikanaruotsalainenlainoittajaoli ollutSkandinaviskKreditaktiebolaget,jokavaatilyhytaikaisenlainansavakuudeksiosanSuomenPankin kultavarannostapantiksiTukholmaan;sepalautettiinvasta1921,kunluottoolitullutkokonaan maksetuksi.Paasikivi1924a,216−218;Arola2006,152–156. 190Rekola,1961b,304−305. 191Palmén1910b,176. 192Palmén1910b,177. 193Savolainen1996b,23,87;YleisestiHeikkinen&Tiihonen2009a.Senaatintalousosastonviidestä toimikunnastakolmentehtävätkoskivatsuoraanvaltiontaloutta.Yksinäistäoli valtionvaraintoimituskunta,jonkakeskeisimpiintehtäviinkuuluitarkkojentietojenhankkiminenvaltion tulojenmäärästä,budjettiesityksenlaatiminenjahallitsijanbudjetissamyöntämienmäärärahojenkäyttö kiireellisyydenjatulojensaapumisjärjestyksenmukaan. 194Rekola1960b,39−41. 195Luottojenmyöntäminenyksityisilleyrittäjilletaiyrityksilleoliyleistävain1720−1770-luvulla. EsimerkiksiPetriKaronen,Patruunatjapoliitikot.Yritysjohtajientaloudellinenjayhteiskunnallinen toimintaSuomessa1600–1920. HistoriallisiaTutkimuksia217.SHS2004;yleisemminAnttiKuusterä, Valtionsijoitustoimintapääomamarkkinoidenmurroksessa1859−1913. HistoriallisiaTutkimuksia149. SHS1989. 196TeuvoAura,Valtioluotonantajana.TeoksessaOM1959a,122−123,133. 197Autereenmukaankaupunkientuloistaolivielävähemmänluotettavaatietoakuinmenoista,mutta aivanomassa”tuntemattomuusluokassaan”olivatmaalaiskuntienmeno-jatulolaskelmat. 198OskariAutere,Suomenkuntaintaloudesta.TeoksessaOM1910.ArviHällforskäsittelitoisessa painoksessasamaateemaa(Suomenkuntientalous.TeoksessaOM1922). 199SuloA.Typpö,Kuntientalous.TeoksessaOM1962b,208−210. 200Palmén1911,924. 201Palmén1911,930–932. 202AlbinSimolin,Suomenpapistoeriaikoina.TeoksessaOM1910,864–877;AlbinSimolin,Suomen papistoeriaikoina.TeoksessaOM1922,1976–1089;MikkoJuva,Suomenpapistoeriaikoina.Teoksessa OM1958c,407–418. 203JaakkoGummerus,Suomalaistenkäännytyskristinuskoon.TeoksessaOM1907(a),250–259; JaakkoGummerus,Suomalaistenkäännytyskristinuskoon.TeoksessaOM1920(a),334–346;Jalmari Jaakkola,Suomalaistenkääntyminenkristinuskoon.TeoksessaOM1958a,285–302. 204JohanWilhelmRuuth,Turku.I.Keskiajallaja1500-luvulla.TeoksessaOM1910,61–69;Johan WilhelmRuuth,Turku.I.Keskiajallaja1500-luvulla.TeoksessaOM1924,47–53. 205EsimerkiksiEinoMurtorinne,Suomalainenteologiaautonomiankautena(1828–1918).Gaudeamus 1986,190–191. 206Murtorinne1986,229,232–233,235;HannuMustakallio,Koskimies,JuhoRudolf(1859–1936). Kansallisbiografia(2002)http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3046/(7.5.2013);Eino Murtorinne,Ruuth,Martti(1870–1962).Kansallisbiografia(2012b) http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3072/(29.4.2013);Veli-MattiAutio,Alanen(1800–) Kansallisbiografia(2003)http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/7402/(3.5.2012);SeikkoEskola, Juva,Mikko(1918–2004).Kansallisbiografia(2012)http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3029/ (3.5.2013);C.J.Gardberg,Rinne,Juhani(1872–1950).Kansallisbiografia(2006) http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/6356/(7.5.2013);MarkkuHeikkilä,Kansanaho,Erkki (1915–2003).Kansallisbiografia(2012)http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3089/(3.5.2013); SimoHeininen,Pirinen,Kauko(1915–1999).Kansallisbiografia(2001)http://www.kansallisbiografia. Viitteet fi/kb/artikkeli/3095/(7.5.2013);VesaVares,Ingman,Lauri(1868–1934).Kansallisbiografia(1998) http://www.kansallisbiografia.fi.ezproxy.jyu.fi/kb/artikkeli/641/(7.5.2013). 207EinoJutikkala,Jaakkola,Jalmari(1885–1964).Kansallisbiografia(1998) http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/6992/(7.5.2013).;SimoHeininen,Maliniemi,Aarno (1892–1972).Kansallisbiografia(2005)http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3005/(7.5.2013); Tommila1989,186–188. 208EinoMurtorinne,Sisällissodanvaikutusteologiseentutkimukseen.TeoksessaIlkkaHuhta(toim.), Sisällissota1918jakirkko.SKHS2009,186–187. 209Tommila1989,137,172,173–174;Ahtiainen&Tervonen1996,52–54,59–60. 210MirkkaLappalainen,Susimessu.1590-luvunsisällissotaRuotsissajaSuomessa.Helsinki:Siltala 2009,15,19;Jalava&Kinnunen&Sulkunen2013,12–13;myösUllaKoskisenjaPiiaEinosenartikkeli tässäteoksessa. 211HannuMustakallio,Säätyläispapistakansalaiseksi.Papistonpoliittis-yhteiskunnallinenrooli demokratisoitumisenmurrosvaiheessa1905–1907. SHKS1983,50–53,471;Murtorinne1986,202–203, 235–236;Murtorinne2009,182–183. 212Tommila1989,130;Murtorinne1986,182–187,190–192;EinoMurtorinne,Råbergh,Herman (1838–1920).Kansallisbiografia(2012a)http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/4475/ (29.4.2013). 213JaakkoGummerus,Myöhäisempiherännäisyysvalta-aikanaan.TeoksessaOM1909(b),696. 214Ahtiainen&Tervonen1996;Jalava&Kinnunen&Sulkunen2013,12–13. 215Anna-LeenaSiikala,Itämerensuomalaistenmytologioita. SuomalaisenKirjallisuudenSeuran Toimituksia1388.SKS2013,75–80. 216MattiIjäs,Gummerus,Jaakko(1870–1933).Kansallisbiografia(2012) http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3001/(29.4.2013). 217Vastuukirjoittajienvälilläjakaantuusiten,ettäjohdanto-japäätäntöluvutovatyhteisesti kirjoitettuja.KirsiSalonenvastaakristinuskonleviämistäjakeskiaikaakoskevistaosuuksista.Myöhempiä aikojakoskevatluvutovatJariEilolankäsialaa. 218Gummerus1907(a),251;Gummerus1920(a),335;KaukoPirinen,Suomenvarhaiskeskiaika. TeoksessaOM1958a,193;Juva1958c,407.Suomenalueenensimmäisetkirkkorakennuksetovat nousseetjuuriAhvenanmaalle.JuhaniRinne(Keskiaikaisetkirkkomme.TeoksessaOM1910,316–317) mainitsiSuomenvanhimmankirkollisenrakennuksenolevanLembötenkappeliLemlannissa,jota”ovat aikaisemmattutkijatpitäneetjo1000-luvulla,siisennenristiretkiärakennettuna”.Rinnelievensi myöhemmintulkintaansa(Keskiaikaisetkirkkomme.TeoksessaOM1920,452)jaantoimahdollisuuden sille,ettäkirkkoolisikinrakennettuvasta1100-luvunpuolella.Ajoituksetkappeliniästävaihtelevat suuresti.1800-ja1900-lukujenvaihteessarakennuksenarveltiinolevan1000-tai1100-luvulta. Viimeaikainentutkimusonesittänythuomattavastimyöhempiäajoituksia.ÅsaRingbomesittääkappelin rakennusajankohdaksi1300-lukua.ÅsaRingbom,TheChurchesoftheÅlandIslandsand14Cdatingof mortar.TeoksessaGuydeBoe & FransVerhaeghe(eds.),MethodandtheoryinHistoricalArchaeology. Papersofthe“MedievalEuropeBrugge1997”Conference10.InstituutvoorhetArcheologisch Patrimonium,1997,103–112.MarkusHiekkanenpuolestaanargumentoi1400-ja1500-luvuntaitteen puolesta.MarkusHiekkanen,Suomenkeskiajankivikirkot.SKS2007,406–407,596. 219Jaakkola1958a,287–288. 220Gummerus1907(a),251;Gummerus1920(a),335;Pirinen1958a,193;Jaakkola1958a,287–288; Juva1958c,407. 221UntoSalo,Ristijarauta:Kristillisetkuvat,symbolitjaornamentitSuomenrautakaudenlöydöissä. Kristinuskonesineellistäkulttuurihistoriaaennenkirjoitetunsananaikaa.EmilCedercreutzinsäätiö2005. SalotosinylitulkitseeSuomenalueiltalöytyneidenkristillistenesineidenluotettavuuttakristillisen kulttuurinolemassaolontodistajanajaesittää,ettäSuomenalueeltaolisijo500-luvultaastihavaittavissa merkkejäkristinuskosta.MyösHiekkanen2007,11–16. 222JohanWilhelmRuuth,Suomenseurakunnat.TeoksessaOM1911,814;JohanWilhelmRuuth, Suomenluterilaisetseurakunnat.TeoksessaOM1925,790;HeikkiKirkinen,Suomenortodoksinen kirkko.TeoksessaOM1959a,235–236. 223TuomasHeikkilä,PyhänHenrikinlegenda.SKS2005,226–235. 224Gummerus1907(a),252.Gummerusonmuuttanuttekstiäänvuoden1920painokseensiten,että hänonhylännyttulkinnanristiretkensuuntautumisestaAurajoensuulle.Sensijaanhäntoteaa,että AurajokilaaksonsijastaristiretkiolisitodennäköisemminkohdistunutKokemäenjoensuuseudulle. Gummerus1920(a),336. 225Pirinen1958a,193. 226AsiastatarkemminHeikkilä2005,55–56. 227JaakkoGummerus(Gummerus1907(a),252–253jaGummerus1920(a),336)mainitsikantaansa sentarkemminperustelematta,että”ristiretkenaikanaontavallisestipidettyvuotta1157;äskettäinon kumminkinesitettysyitäsenkäsityksenhyväksi,ettäoikeavuosilukuolisi1154tai1155”.J.W.Ruuth (1911,813)puolestaantotesiasiaatarkemminanalysoimattaensimmäisenristiretkentapahtuneen vuonna1154.KaukoPirinen(Pirinen1958a,193)esittiristiretkenajankohdaksivuotta1155japerusteli asiaasillä,ettäpiispaHenrikolisiperimätiedonmukaansaapunutRuotsiin”kardinaalilegaattiNicolaus BrekespearineliAlbanolaisenmukanav.1153jaolikaksivuottaennenSuomenretkeäUpsalanpiispana”. Häneikuitenkaanpitänytlaskennallistavuotta1155täysinvarmana.Mutkiamuissakintulkinnoissaan reippaastisuoristanutJalmariJaakkola(Jaakkola1958a,293)esittiomassaartikkelissaansaman tulkinnan,muttaeikyseenalaistanutsitä,vaantotesi,että”nykytietämämmemukaanontämävuosi ainoa,jokatuleekysymykseen”.Lähteidenperusteellasaatavientietojenmukaanmitäänedellä mainituistavuosistaeivoidavarmuudellayhdistääristiretkeen.Ajoituksestajaeri ajoitusmahdollisuuksistaHeikkilä2005,56–62. 228Pirinenviittaasanoilla”arkeologinenkalmistolöytö”ilmeisestikinei-kristillisiinhautalöytöihin. 229Pirinen1958a,194. 230BullaoneditoituteoksessaReinholdHausen(toim.),FinlandsmedeltidsurkunderI,24. Bullan sisällöstäjasentodellisestamerkityksestäonkäytyrunsaastikeskustelua.Todennäköisestiosakirjeen sanamuodoistaonpaavillistaristiretkiretoriikkaa,minkävuoksikirjeensisältöäeivoitulkitavarmaksi tiedoksiSuomessatapahtuneistahistoriallisistatosiasioista.EsimerkiksiChristianKrötzl,Pietarinja Paavalinnimissä.Paavit,lähetystyöjaEuroopanmuotoutuminen500–1250.HistoriallisiaTutkimuksia219. SKS2004,195–196. 231Pirinen1958a,194. 232Jaakkola1958a,295. 233Gummerus1907(a),253;OM1920(a),336–337;JaakkoGummerus,Suomenkeskiaikaisetpiispat. TeoksessaOM1908b(a),135;JaakkoGummerus,Suomenkeskiaikaisetpiispat.TeoksessaOM1921(a), 158;Jaakkola1958a,295–297.MyösPetriKarosenjaNilsErikVillstrandinartikkelitässäteoksessa. 234Gummerus1907(a),253–254;Gummerus1920(a),337;Pirinen1958a,194;Jaakkola1958a,296. 235Gummerus1907(a),254–255;Gummerus1920(a),337–338;Pirinen1958a,194;Jaakkola1958a, 298. 236J.W.Ruuth1910,62;J.W.Ruuth1924,47–48. 237Gummerus1907(a),254;Gummerus1920(a),337. 238Rinne1910,325–326;Rinne1920,464–465.MyösJuhaniRinne,Åbodomkyrkatill sjuhundraårsminnet. Otava1929,jossaRinneesittääpiispanistuimensiirtyneenNousiaisistaAurajoen varteen1180-luvullajasieltä1290-luvullaUnikankareelle. 239Juva1958c,407. 240J.W.Ruuth1911,815;J.W.Ruuth1925,791. 241K.G,Leinberg,Finlandsterritorialaförsamlingarsnamn,ålder,utbildningochutgrening. SKHS 1906. 242J.W.Ruuth1911,817–819;J.W.Ruuth1925,793–795. 243Hiekkanen2007,22–23. 244Rinne1910,315–329;Rinne1920,450–468.Modernitutkimusonyhtämieltäsiitä,ettäkirkot ovatensinolleetpuisia,jamyöskivikirkkojeniätovatviimevuosikymmeninäolleetkriittisentarkastelun kohteena.KivikirkkojenikiäSuomessaonpohtinuterityisestiMarkusHiekkanen.MarkusHiekkanen,The StoneChurchesoftheMedievalDioceseofTurku. A SystematicClassificationandChronology. Suomen Muinaismuistoyhdistyksenaikakauskirja101.SuomenMuinaismuistoyhdistys1994;Hiekkanen2007. 245Simolin1910,865;Simolin1922,1076–1077. 246Juva1958c,408. 247Simolin1910,865–866;Simolin1922,1077–1078;Juva1958c,408. 248Simolin1910,865;Simolin1922,1077;Juva1958c,407–408. 249Gummerus1908b(a),136–142;Gummerus1921,159–165. 250Gummerus1908b(a),142–147;Gummerus1921,165–170. 251Simolin1910,865;Simolin1922,1077;Juva1958c,409. 252Simolin1910,865–867;Simolin1922,1077–1079;Juva1958c,409. 253KirsiSalonen,ThePenitentiaryasWellofGraceintheLateMiddleAges.TheExampleoftheProvince ofUppsala1448–1527.SuomalaisenTiedeakatemiantoimituksia313.SuomalainenTiedeakatemia2001, 311–358. 254JaakkoGummerus,Suomenluostaritkeskiajalla.TeoksessaOM1908b(b),755;JaakkoGummerus, Suomenluostaritkeskiajalla.TeoksessaOM1922,48;AarnoMaliniemi,Opinkäyntijaluostaritkeskiajalla. TeoksessaOM1960a,444. 255Gummerus1908b(a),755–759;Gummerus1922,48–52;Maliniemi1960a,444–448.Naantalin luostarinperustamisestaKirsiSalonen,LuostarinjaMaskunalueenyhteinenhistoria1400-luvulla. TeoksessaKariUotila(toim.),Naantalinluostarirannassa.ArkipäiväNaantalinluostarissajasenliepeillä. Kåkenhus-kirjat3.Kåkenhus2011,75–84. 256AarnoMaliniemi,Keskiajanpapistokulttuuritekijänä.TeoksessaOM1961a,342. 257MarttiRuuth,Suomalainensaarnajavirsi.TeoksessaOM1911,279–280;MarttiRuuth, Suomalainensaarnajavirsi.TeoksessaOM1925,317. 258Juva1958c,408–409. 259Maliniemi1961a,342–343. 260JaakkoGummerus,UskonpuhdistusjapiispaMarttiSkytte.TeoksessaOM1907,65;Jaakko Gummerus,UskonpuhdistusjapiispaMarttiSkytte.TeoksessaOM1920(b),79;MikkoJuva,Suomalaisen luterilaisuudenvaiheet.TeoksessaOM1958a,151–152. 261YrjöJ.E.Alanen,UskonpuhdistusjasenvaikutusSuomenkirkolliseenjauskonnolliseenelämään. TeoksessaOM1958a,75–76. 262Gummerus1907(b),63–64;JaakkoGummerus,LiturginenriitajapiispaEerikSorolainen. TeoksessaOM1908(c),390;Alanen1958a,76. 263H.Råbergh,PuhdasoppisuudenaikakausiSuomessa.TeoksessaOM1907,523–524. 264Juva1958c,411. 265Jalava&Kinnunen&Sulkunen2013,12–13. 266MinnaUimonen,Hermostumisenaikakausi.Neuroosit1800-ja1900-lukujenvaihteensuomalaisessa lääketieteessä.BibliothecaHistorica50.SHS1999;LeenaKoski,Sivistyneistönihmiskäsitys:villiihmisestäaikuiseksiyksilöksi.TeoksessaAnjaHeikkinen&PirkkoLeino-Kaukiainen(toim.),Valistusja koulunpenkki.KasvatusjakoulutusSuomessa1860-luvulta1960-luvulle.SKS2011. 267PenttiLaasonen,LuterilaisuusRoomanjaGenevenvälissä.Luterilaisuudenidentiteettitaistelu1577– noin1590.SuomenKirkkohistoriallisenSeuranToimituksia171.Helsinki:SuomenKirkkohistoriallinen Seura1998,10–11,40–41,68–78,236;Karonen2014,75–77. 268Gummerus1907b,64,Alanen1958a,76. 269Gummerus1907b,68,70–71;Alanen1958a,76–77. 270Gummerus1908b,396. 271JaakkoGummerus,MikaelAgricola.TeoksessaOM1908a,566–567. 272Gummerus1908b,397. 273Laasonen1998,72–75. 274Gummerus1907b,65. 275Gummerus1908b,396. 276Gummerus1908b,397. 277Lappalainen2009,20. 278Gummerus1907b,64–65.SamaluonnehdintamuttahiemanerisanoinlöytyymyösartikkelistaK. Grotenfelt,KustaaIVaasa.TeoksessaOM1908(b),40. 279Gummerus1907b,68. 280Gummerus1908b;myösMarttiRuuth,Uskonnollinenseparatismijauskonnonvapauttakoskeva lainsäädäntö.TeoksessaOM1909,783–784. 281Lappalainen2009,13,18,19,33–34,39–40. 282Gummerus1908b,397. 283Gummerus1908b,397. 284Laasonen1998,72–73;Lappalainen2009,38–39. 285Uhrisuhdetarkoittaapyhimykselleesitettyätoivetta,jonkatoteutumisestaluvattiinjokinvastine, esimerkiksilahjataipyhiinvaellusmatka.Laajemminuhrisuhteenvoitulkitamyösnäin:kunihminen osoittijumalalleenkunnioitustajasuorittiasianmukaisetpalvontamenot,menestyksenäjahyvinäaikoina ilmeneväjumalansiunaussatoihänenpäällensä. 286Gummerus1908b,389–391. 287Juva1958a,152–153. 288Alanen1958a. 289NiiloIkola,SuomalainenRaamattu.TeoksessaOM1960a,50. 290Alanen1958a. 291Lappalainen2009,18. 292JaakkoGummerus,MikaelAgricola.TeoksessaOM1921(b),673–675;MarttiRapola,Suomen kirjakielensyntyjaMikaelAgricola.TeoksessaOM1958c,121–122,128–131. 293Alanen1958a,77. 294Lappalainen2009,19;SimoHeininen,MikaelAgricola.Elämäjateokset.Helsinki:Edita2007. 295Alanen1958a,80. 296Alanen1958a,80–82.MyösErkkiKansanaho,SavonjaPohjanmaanherännäisyys.TeoksessaOM 1958a. 297EskoM.Laine&TuijaLaine,Kirkollinenkansanopetus.TeoksessaJussiHanska&KirsiVainioKorhonen(toim.),Huoneentaulunmaailma.KasvatusjakoulutusSuomessakeskiajalta1860-luvulle. SuomalaisenKirjallisuudenSeuranToimituksia1266:1.SKS2010. 298AnttiJ.Pietilä,Gezeliuksetjakansanopetus.TeoksessaOM1909,850–851,854–855;Juva1958a, 155. 299Laine & Laine2010,259–264;PenttiLaasonen,JohannesGezeliusvanhempijasuomalainen täysortodoksia.SKHS1977;PenttiLaasonen,Vanhanjauudenrajamaastossa.JohannesGezeliusnuorempi kulttuurivaikuttajana.SKS2009,247–248,258. 300Kiitostatulimyöskirkollisenorganisaationkehittämisestä.Råbergh1907,525,529–530.Myös MarttiRuuth,Varhaisempiherännäisyys.TeoksessaOM1907,144–145;JaakkoGummerus, Myöhäisemmänherännäisyydenalkuvaiheet.TeoksessaOM1909(a,)96;Alanen1958a. 301Koskimies1908a,52–54;Juva1958c,414–416. 302Koskimies1908a,51;Kansanaho1960,297–300. 303Juva1958a,155–156,160. 304M.Ruuth.1907,153;Kansanaho1960,299–300. 305Gummerus1909a,94. 306M.Ruuth1907,146;Kansanaho1960,297. 307Uimonen1999,139–140. 308M.Ruuth1907,151–152;Gummerus1909a,94–95;Koskimies1908a,52;Juva1958c,414. 309J.A.Maunu,LarsLeviLaestadiusjalaestadiolaisuus.TeoksessaOM1909,515–517. 310Uimonen1999,136–141. 311SatuApo,Suomalaisuudenstigmatisoinninperinne.TeoksessaPerttiAlasuutari & PetriRuuska (toim.),ElävänäEuroopassa.Muuttuvasuomalainenidentiteetti.Vastapaino1998,102–105;Anssi Halmesvirta,Vaivojensavangit.Kansakysyi,lääkäritvastasivat – historiallinenvuoropuhelu1889–1916. Atena1998,23–24,30;PäiviMolarius,”Verenäänen”velvoitteet–yksilörodun,perimänjaympäristön puristuksessa.TeoksessaMarjaHärmänmaa & MarkkuMattila(toim.),Uusiuljasihminenelimodernin pimeäpuoli.Atena1998,108–111;JohannaHämäläinen,”Eroowaisuusriippuimiehestäjapullosta” Keskiluokansosiaalisenrajanvedonjakansankulttuurintuottamisenkeinot1800-luvunjälkipuoliskon raittiuskirjallisuudessa.TeoksessaJariEilola(toim.),Sietämättömätjatäydellinenmaailma.Kirjoituksia suvaitsemattomuudesta.Jyväskylänhistoriallinenyhdistys2003,283. 312Maunu1909,517. 313Uimonen1999;Koski2011. 314Gummerus1909a,105. 315EsimerkiksiErkkiKansanaho,SavonjaPohjanmaanherännäisyys.TeoksessaOM1958a,419. 316Gummerus1909a,94–95,97–98,105;Gummerus1909b,696–697.MyösKansanaho1958a,419– 420,426;Kansanaho1960,299. 317Alanen1958a,84. 318Gummerus1909b,696–697,705. 319Juva1958a,161–162. 320Gummerus1909a,106;Kansanaho1958a,420–421. 321Tätävartenmuunmuassa1800-luvunsuuretherätysliikkeetperustivatkansanopistoja.Koski 2011,161–163. 322Gummerus1909b,689–690,705. 323Alanen1958a,83.MyösKansanaho1958a,422.OmanMaanensimmäisessäpainoksessaoltiin avarasanaisempia:”Laestadiolaisuudellaonsekavastaopistaanhuolimattalappalaisiinnähdenollut hyvätkinpuolensa.Laestadiolainenonahkera,tyytyväinen,raitisjarehellinen,vaikkatoiseltapuolen itsekylläinenjatekopyhä.”VäinöSalminen,Lappijalappalaiset.TeoksessaOM1911,34. 324HeikkiYlikangas,Körttiläisettuomiolla.MassaoikeudenkäynnitheränneitävastaanEteläPohjanmaalla1830-ja1840-lukujentaitteessa.Otava1979,217–233. 325Kansanaho1958a,123–124.