Männyn ja kuusen siemenviljelyssiemenen taimitarhakäytön kehitys 2006–2016: Alueellinen tarkastelu

1 Me sä ie een aikakauski ja 2017-7716 Tie een o i h ps://doi.o g/10.14214/ma.7716 h p://www.me sa ie eenaikakauski ja. i Käy ölisenssi CC BY-SA 4.0 ISSN 1455-2515 Suomen Me sä ie eellinen Seu a Haapanen Ma i1, Leinonen Ha i 2 ja Leinonen Ka i 2 Männyn ja kuusen siemen iljelyssiemenen aimi a hakäy ön kehi ys 2006–2016: Alueellinen a kas elu Haapanen M., Leinonen H., Leinonen K. (2017). Männyn ja kuusen siemen iljelyssiemenen aimi a hakäy ön kehi ys 2006–2016: Alueellinen a kas elu. Me sä ie een aikakauski ja 2017- 7716. Tie een o i. 4 s. h ps://doi.o g/10.14214/ma.7716 Yh eys iedo 1Luonnon a akeskus (Luke), Vih eä eknologia, Helsinki; 2 Elin a ike u allisuus- i as o E i a, Kas in e eysyksikkö, Oulu, Helsinki Sähköpos i [email p o ec ed] Hy äksy y 5.5.2017 E i an ke äämien ilas ojen mukaan me sä aimi a hoilla kyl e iin iime uonna männyn ja kuusen siemeniä yh eensä 1333 kg, jos a 934 kg (70%) oli ke ä y siemen iljelyksil ä. Kuusen siemen- iljelyssiemen ä kyl e iin 596 kg (67%) ja männyn 338 kg (77%). E i an ilas ois a käy ilmi, e ä jalos e un siemenen osuude aimi a hakyl öis ä o a aihdellee e i uosina jopa kymmeniä p osen iyksiköi ä. Aluei aise e o jalos e un siemenen käy össä o a kui enkin jäänee koko maan ka a assa ilas ossa ähän as i pimen oon. Puu een ko jaamiseksi esi ämme ässä a ikkelissa, mi en jalos e un siemenen käy ö on kehi yny E elä- ja Pohjois-Suomessa kuluneen uosikymmenen aikana. Yh een e o pe us uu Ha i Leinosen (E i a) koos amaan aineis oon, joka sisäl ää Oulunjä - en e elä- ja pohjoispuolella sijai se ien aimi a hojen oimi ama iedo e i me sän iljelyaineis on luokkiin kuulu ien männyn ja kuusen siemen en käy ös ä uosina 2006–2016. E eläsuomalaisia aimi a hoja oli aineis ossa e i uosina 35–62 kpl ja pohjoissuomalaisia 9–12 kpl. Rauduskoi ua emme a kas ele, koska koi un aimia uo e aan käy ännössä ain E elä-Suomessa. E elä-Suomessa kaikki männyn aimi a hakyl ö o a pe us unee jalos e uun siemeneen jo 2010-lu un alus a alkaen. Myös aimien jalos us aso on pa an unu me sän iljelyaineis on luokkaan es a u kuulu an ns. aliosiemenen nopean yleis ymisen myö ä. Valiosiemen ä saadaan ns. 1.5-pol en siemen iljelyksil ä, joihin on kelpuu e u ain pa as osa kunkin alueen pluspuis a jälkeläiskokeis a saa ujen kas u-, laa u- ja kes ä yys ulos en pe us eella. Männyn aimi a hakyl- öis ä jo sel ä enemmis ö eli 61 p osen ia oli E elä-Suomessa iime uonna es a u-luokan sie- men ä. Lopu siemenis ä kuului a luokkaan alus a as i es a u eli ne saa iin anhoil a 1. pol en siemen iljelyksil ä (Ku a 1). Pohjois-Suomessa männyn aimi a hakyl öissä on ähän as i joudu u u au umaan pääosin alikoima omaan me sikköke äyssiemeneen (luokkaan siemenlähde unne u). Siemen iljelys- 2 Me sä ie een aikakauski ja 2017-7716 · Tie een o i · Haapanen ym. · Männyn ja kuusen siemen iljelyssiemenen.. Ku a 1. Männyn siemen ilje- lyssiemenen aimi a hakäy ön kehi ys aluei ain 2006–2016 (siemenmää ä, kg- ja %-osuus a hakyl öis ä). 3 Me sä ie een aikakauski ja 2017-7716 · Tie een o i · Haapanen ym. · Männyn ja kuusen siemen iljelyssiemenen.. Ku a 2. Kuusen siemen ilje- lyssiemenen aimi a hakäy ön kehi ys aluei ain 2006–2016 (siemenmää ä, kg- ja %-osuus a hakyl öis ä). 4 Me sä ie een aikakauski ja 2017-7716 · Tie een o i · Haapanen ym. · Männyn ja kuusen siemen iljelyssiemenen.. siemenen käy ö on kui enkin ollu asaisessa nousussa, ja nykyään sen osuus yl ää jo lähes puoleen kyl öis ä (Ku a 1). Jalos e ua siemen ä on saa u ennen muu a niil ä 1990- ja 2000-lukujen aih eessa pe us e uil a siemen iljelyksil ä, joihin a e iin pakas us es auksen a ulla alikoi uja kes ä impiä Pohjois-Suomen pluspui a. Näiden iljelys en pa as uo an oikä on ielä edessäpäin, ja lisäksi myös uusia pohjoisen iljelyksiä on ulossa uo an oikään. Männyn siemen iljelyssiemenen osuuden oidaan siis odo aa ja ka an kas uaan Pohjois-Suomessa. Kuusella jalos e un siemenen käy össä on männyn apaan näh ä issä selkeä e o maan e i alueiden älillä (Ku a 2). E elä-Suomessa jalos e ua siemen ä on ii äny aimi a hakyl öihin iime uosina hy in, noin 70–80 p osen ia kokonaismää äs ä. Kuusen ensimmäisen pol en sie- men iljelykse o a kui enkin lähes ymässä elinkaa ensa loppupää ä, eikä aiemmin koe un moni- uo isen siemenpulan uusiu umis a oida sulkea pois. Hy ä ilanne oi siis muu ua nopeas ikin. Epä a muu a ja kunee ainakin siihen as i, kunnes uude , aiempaa ilja ammille maapohjille pe us e u kuusen siemen iljelykse o a a unee äy een uo an okun oon. Pohjois-Suomen aimi a hoilla kuusen jalos e un siemen saa a uus on ka anu ain pienen osan a pees a. Sil i pohjoisessakin siemen iljelyssiemenen käy ö on ollu akaassa kas ussa. Viime uonna jo kolmannes Oulunjä en pohjoispuolisis a a hakyl öis ä eh iin kuusen siemen- iljelyssiemenellä (Ku a 2). Vaikka enemmis ö kuusen iljelys ä pe us uu Pohjois-Suomessa edelleen me sikkösiemeneen, ämä ei a koi a al akunnallises i ko in me ki ä ää jalos ushyödyn mene ys ä, koska kuusen iljelyala on ällä alueella ain mu o-osa E elä-Suomen as aa as a, samoin kuin Pohjois-Suomen männyn iljelyalas a. Kokonaisuu ena a kas ellen siemen iljelyssiemenen käy öä ku aa a ilas o an a- a ällä he kellä myön eisen ku an me sänjalos uksen ulos en sii ymises ä me sän iljelyyn. Siemen iljelys siemen ä käy e ään nykyisin koko maassa keskimää in 70 p osen issa aimi a hakyl- öis ä, kun a kas elujakson alussa osuus oli ain puole äs ä. E elä-Suomessa, maan ä keimmällä puun uo an oalueella, kaikis a ha upuiden aimi a hakyl öis ä jalos e ulla siemenellä eh iin iime uonna 76 p osen ia – ja männyllä äyde sa a p osen ia. E elässä jalos e ua siemen ä on ii äny unsaas i myös männyn me säkyl öihin. Niis ä ei ylläpide ä i allisia ilas oja, mu a siemen uo a- jien esi ämien a ioiden mukaan siemen iljelyssiemenellä ka e u osuus männyn me säkyl öis ä on E elä-Suomessa jo 80 p osen in asolla. To eu unu me säkyl öosuus on si en sel äs i siemen ilje- lyohjelmassa 1.5 pol en siemen iljelyssiemenelle esi e yä 50 p osen in a oi eosuu a ko keampi. Pohjois-Suomessa männyn ja kuusen jalos e un siemenen osuus aimi a hakyl öis ä on edelleen ain yydy ä ällä asolla (42%). Tilanne on kui enkin nykyisin huoma a as i pa empi kuin a kas elujakson alku aiheessa, jolloin kyl öis ä ain 2–3 p osen ia eh iin siemen iljelys- siemenellä. Suh eellises i a kas el una jalos e un siemenen käy ön lisään yminen on siis ollu Pohjois-Suomessa sel äs i nopeampaa kuin E elä-Suomessa. Lisäksi molempien pääpuulajien endi ii aa a siihen, e ä siemen iljelyssiemenen käy ö Pohjois-Suomen me sän iljelyssä on edelleen yleis ymässä. Ki jallisuu a E i a (2017). Siemen iljelyssiemenen osuus aimi a hakyl öissä 1991–2016. [Ve kkojulkaisu]. Saa a issa: h ps://www.e i a. i/globalasse s/kas i / iljely-ja- uo an o/me san iljely/ ilas o / siemen-ja- aimi uo an o ilas o / i/ aimi a hakyl oihin-kay e y-siemenmaa a_1991-2016_ osuus.pd . [Vii a u 2.5.2017]. Maa- ja me sä alousminis e iö (2004). Me säpuiden siemenhuol o yö yhmän muis io. MMM:n yö yhmämuis io 2004:12, Helsinki.